Vii Voan Hakaniemessä myy korealaisia elintarvikkeita
Kaikkien etnisten ruokakauppojen äiti, Vii Voan, on myynyt aasialaisia elintarvikkeita Hämeentiellä jo yli 20 vuoden ajan. Kaupan hyllyistä löytyy runsaasti korealaisia elintarvikkeita, joskin valikoima vaihtelee Hollannista tulevan lähetyksen aikataulun ja sisällön mukaan.
Vii Voanista löytyy ensinnäkin kaikkia korealaisen ruoanlaiton perustarvikkeita, kuten korealaista soijakastiketta (ganjang), riisiviinietikkaa (sikcho), seesamiöljyä (chamkireum), punapippuritahnaa (gochujang), ja soijapaputahnaa (daenjang). Esimerkiksi korealainen soijakastike eroaa kiinalaisesta ja japanilaisesta kuin yö päivästä. Aterian pääaineksiksi Viivoanista löytyy sekä korealaista riisiä (ssal) että nuudeleita (kuksu). Kiireiseen ruoanlaittoon on saatavissa myös korealaisia pikanuudeleita (ramyon) ja lettujauhetta (buchim karu). Keiton saa valmistettua esimerkiksi korealaisesta merilevästä (miyuk). Lisukkeiksi sopivat kylmäkaapista löytyvät ilmatiiviissä pakkauksissa Doosan-merkkiset kimchit (joista parhaimmalta maistui kaktugi) sekä pakastimestä löytyvät mandut. Naposteluun sopivat korealaiset ravunmakuiset sipsit sekä ginseng -karamellit. Luonnollisesti myös ginsengtee kuuluu Vii Voanin valikoimiin.
Vii Voan sijaitsee osoitteessa Hämeentie 3, Helsinki.
Vaihtoehto Vii Voanille: Aasialainen kauppa, Aseanic Trading Oy
Aasialaisen kaupan korealaiselintarvikkeiden valikoima ei ole yhtä laaja kuin Vii Voanin, mutta sen ylpeys on pitkä pakasteallas, josta Helsingissä asuvat korealaiset ostavat kalansa. Korealaisille kuivatuotteille on oma hyllynsä, joka sisältää perusvalikoiman soijakastiketta, punapippuritahnaa, soijapaputahnaa, maustettuja sesaminlehtiä (kkaennip), pikacurryjauhetta (curryrice) ja virvokkeita. Lisää korealaisia elintarvikkeita löytyy pakastealtaasta, mm. kattava valikoima erilaisia manduja, sekä nuudelihyllystä. Aasialaisesta kaupasta voi ostaa myös säilykepurkkiin pakattua kimchiä, joka säilyy pitkään, mutta ei makunsa puolesta vedä vertoja ilmatiiviisti pakatuille kimcheille.
Aasialainen kauppa sijaitsee osoitteessa Kolmas Linja 3, Helsinki.
Suomen ainoa korealainen ravintola
Suomen ainoa korealainen ravintola ”Korea House” toimii legendaarisen ravintola Savannan tiloissa osoitteessa Mariankatu 19, Helsinki. Ravintolasta voi ostaa kimchiä myös kotiin.
Korealainen ruokaresepti: Budae jjigae eli armeijasoppa
1 rkl seesamiöljyä
3 valkosipulin kynttä silputtuna
1 sipuli lohkottuna
1 rkl gochujangia eli punapippuritahnaa
½ kiinankaalia, lohkottuna valkoinen osa läheltä kantaa
1 purjo tai nippu kevätsipuleita ohuina viipaleina
½ litraa lihalientä
½ dl kimchiä
2 nakkia palasina
200 g nötköttiä eli sianlihavalmistetta viipaleina
paketti pikanuudeleita
Kuullota valkosipuli ja sipuli öljyssä. Lisää punapippuritahna ja paista sitä hetki. Lisää sitten lihaliemi ja nosta lämpötilaa. Lisää loput aineet ja anna kiehua pari minuuttia. Nosta kattila pöytään ja tarjoile riisin kera.
Budae jjigae sai alkunsa Korean sodan jälkimainingeissa, jolloin liha oli harvinaista herkkua. Amerikkalaiset sotilaat tutustuttivat korealaiset taistelumuonapakkauksiensa Spam -merkkiseen sianlihasäilykkeeseen, jonka ympärille syntyi budae jjigae. Ruoan paras puoli on se, että aineksia voi täydentää tai korvata lähes millä tahansa kaapista löytyvällä, vaikkapa pavuilla, juureksilla, vihanneksilla, juustolla. Kasvissyöjät käyttävät tofua ja soijanakkeja. Korealaiset lihaliemijauheet ovat erinomaisia, mutta Suomesta niitä ei valitettavasti ole saatavissa. Kimchin ja punapippuritahnankin voi hätätapauksessa korvata chilijauheella, mutta silloin ruoan maku ei enää välttämättä vastaa alkuperäistä.
Korean matkalla budaejjigaen ystävien kannattaa suunnattaa Soulin pohjoispuolella sijaitsevan Uijeongbun kaupunkiin, jonne pääsee kätevästi metrolinjalla 1. Metroaseman läheisyydessä on kokonainen katu budaejjigaeravintoloita.
Korealaisten ruokien blogi
Korealaisia ruoka-aiheisia artikkeleita löytyy suomalaisesta kimchifinland-blogista osoitteessa http://kimchifinland.wordpress.com/.
Korealaiset ruoka-aineet historian valossa
Monet korealaisen ruokavalion perusaineet ovat sellaisia, joita korealaiset ovat tuottaneet ja syöneet jo tuhansien vuosien ajan. Kaikkein vanhinta korealaisen ruokavalion kerrostumaa ovat riisi, ohra, hirssi ja pavut, merenelävät, sekä monet hapattamalla säilötyt ruoat ja soijapohjaiset tahnat. Riisiä on kasvatettu Korean niemimaalla jo ainakin 4000 vuoden ajan. Se vakiintui päivittäiseksi ruoka-aineeksi helpon valmistustapansa takia: se nimittäin haudutettiin kypsäksi pyöreissä saviastioissa.
Riisin ravintoarvoa ja makua korealaiset lisäsivät sellaisilla ruoka-aineilla kuin hapattamalla säilötty kala, etikkasäilötyt retikka ja kurkku, sekä tietenkin kansallisruoka kimchi, joka muistuttaa eurooppalaista hapankaalia. Sen edeltäjiä olivat suolaveteen tai soijakastikkeeseen säilötyt vihannekset ja nykyisenkaltaiseksi tulisesti maustetuksi kimchiksi se kehittyi 1700-luvulla sen jälkeen kun portugalilaiset kauppiaat olivat esittelleet korealaisille punapippurin. Ennen nykyaikaisia säilömismenetelmiä kimchi oli erinomainen tapa saada vitamiineja ja väriä talvikauden aterioihin.
Merenelävät ovat kuuluneet ruokavalioon varhaisista ajoista alkaen. Korean niemimaan edustalla kohtaavat kylmät ja lämpimät merivirrat, minkä takia sieltä saadaan poikkeuksellisen suuria kalasaaliita. Jo tuhansia vuosia sitten korealaiset söivät ainakin simpukoita, ostereita, makrilleja ja haukia. Merikasvien kuten merilevän syömisellä on myös pitkät juuret. Sen sijaan lihankasvatus on ollut korealaisille varsin vierasta, koska vuoristoinen niemimaa ei sovellu suuren mittakaavan karjankasvatukseen. Korealaiset ovat kuitenkin olleet taitavia metsästäjiä – sinänsä harvinaista maanviljelijäkansoille – ja siten heille on periytynyt taito säilöä ja valmistaa liharuokia. Alunperin riista oli lähinnä metsäkauriita, villisikoja ja peuroja, kun taas hevosia ja lehmiä pidettiin lähinnä vetojuhtina ja kanoja niiden munien takia. Fasaaneja kuitenkin kasvatettiin herkullisen lihan vuoksi.
Arkeologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että korealaiset söivät jo tuhansia vuosia sitten pinjansiemeniä, kastanjoita, päärynöitä, persikoita ja hasselpähkinöitä. Varsinaisten vihannesten, kuten salaatin, munakoison ja erilaisten kurpitsoiden lisäksi Koreassa on aina syöty runsaasti monia sellaisia villivihanneksia, joita Suomessa ei tunnistettaisi ruoaksi (esim. saniaisiin kuuluva gosari) tai joita ei edes kasva meillä (esim. kellokasvien heimoon kuuluva doraji).
Varhaisimpien ruokalajien päälle on myöhempinä aikoina karttunut erilaisia kerrostumia. Goryeo-kuningaskunnan aikana (918-1392) kehittyi teekulttuuri, yleistyi makeiden kakkusten leipominen riisijauhosta ja hunajasta tai kastanjoista, sekä lootuksenjuurien, tarojen, purjon, ruohosipulin, ja valkosipulin kasvatus. Buddhalaisuuden vaikutuksesta lihan syönti oli lähes olematonta. Joseon-kuningaskunnan aikana (1392-1910) maanviljelysmenetelmät edistyivät ja uusia viljalajikkeita kehitettiin. Ulkomaisten vaikutteiden myötä alkoi punapippurin, perunan ja tomaattien kasvatus. Kalateollisuus ja säilöntämenetelmät kehittyivät ja lihan syönti yleistyi.
Vaikka korealainen ruoka on viime vuosina saanut paljon länsimaisia vaikutteita, ovat perinteiset korealaisruoat nousseet entistä arvostetuimmiksi niiden lukuisten terveysvaikutusten takia. Tämän takia sellaisten ruoka-aineiden kuin vihreä tee, mustapavut ja mustat seesaminsiemet myynti on noussut voimakkaasti. Perinteisten ruoka-aineiden arvostus edistää osaltaan korealaisen ruokakulttuurin säilymistä.
Korealaisesta ruokakulttuurista
Korealainen ruokakulttuuri ei ole vain tyypillisiä ruoka-aineita, vaan ruoan valmistamiseen ja nauttimiseen liittyy paljon korealaisille ominaisia tapoja, joista tärkeimpiä lienevät vanhempien kunnioittaminen ja yhteisöllisyys. Ruoka on ollut tapana tarjoilla ensin vanhuksille, joille myös annetaan parhaat palat. Edelleenkin hyviin tapoihin kuuluu odottaa, että pöytäkunnan vanhin aloittaa ruokailun.
Ruokareseptit ja ruoan valmistustavat ovat olleet osa korealaisperheen historiaa ja perinnettä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle – yleensä anopilta miniälle. Tästä syystä korealaissuvuilla tai -taloilla oli oma tunnusomaisen makuinen ruokansa. Ruoan valmistus ja nauttiminen oli yhteisöllistä. Suuritöisiä ruokavalmisteluja esimerkiksi sadonkorjuun yhteydessä tehtiin talkootyönä ja juhlaruoat jaettiin sukulaisten ja naapurien kanssa. Nykyäänkin yhteisöllisyys näkyy paitsi yhdessä syömisenä, myös ruoan jälkeen yhdessä juomisena ja laulamisena.
Se mitä et halunnut tietää korealaisesta ruoasta
Korealaiset kasvattavat tiettyä koirarotua (nureongi) syötäväksi. Koiran pieksemisen uskotaan parantavan lihan makua. Korealaisten elintarvikeviranomaisten mukaan Soulissa on yli 500 koiranliharavintolaa. Eläinsuojelijat arvelevat, että vuosittain syötäväksi teurastetaan noin kaksi miljoonaa koiraa. Koiranlihaa syövät eniten vanhemmanpuoleiset miehet, jotka uskovat sen parantavan heidän elinvoimaansa.
Voit lukea lisätietoa Korean ruoasta klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Kirja on englanninkielinen ja se on ladattu Korean Culture and Information Service Internet sivuilta http://www.korea.net
Alla on myös Korealaisia ruoka resepti videoita:
Bibimbab, riisiä vihannesten kanssa
Baechu-Kimchi, kimchi salaatti
Bulgogi, Korealainen grilliruoka
