Hyvät jäsenet,

Ohessa uusin jäsentiedote.

Suomi – Korean Tasavalta Yhdistys

Jäsentiedote 1-2019

Hyvät jäsenet ja muut Koreasta kiinnostuneet,

Tervetuloa Helsingin yliopiston ja Suomi-Korean Tasavalta Yhdistyksen järjestämään Understanding Korea – Past, Present and Future-seminaariin tiistaina 9.10 klo 15:00-18:00. Seminaari pidetään Helsingin yliopiston Pienessä juhlasalissa osoitteessa Fabianinkatu 33. Seminaarin puhujina ovat Vladimir Tikhonov Oslon yliopistosta, Gabriel Jonsson Tukholman yliopistosta, Eun-jung Lee Free University Berlinistä sekä Mika Mäkeläinen YLE:ltä. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy ja tarjolla on pientä naposteltavaa ja juotavaa. Oheisessa tiedotteessa tarkempaa tietoa tapahtumasta sekä käsiteltävistä aiheista.

18.10.09 Understanding Korea

Tervetuloa perinteiselle suurlähettiläslounaalle torstaina 23. elokuuta klo 13.00 Suomalaiselle klubille. Lounasvieraamme on Etelä- ja Pohjois Korean suurlähettiläs Eero Suominen, joten luvassa on varmastikin mielenkiintoinen katsaus Koreoiden tilanteeseen.

Lounaan hinta kesäisen alkudrinkin kanssa on jäsenille 40 euroa, ei jäsenille 50 euroa. Maksu yhdistyksen tilille
FI 36 1372 3000 0408 67.

Ilmoittautumiset viimeistään 20.8. mennessä.

Suomi – Korean Tasavalta Yhdistyksen hallitus

Voit lukea uusimman jäsentiedotteen tästä

Korea-tutkimusuutisia

Meneillään olevassa liikkeenjohdon tutkimuksessa selvitetään EU-Korea –vapaakauppasopimuksen vaikutuksia Korean liiketoimintaympäristöön. Alla oleva artikkeli ”Vapaakauppasopimusten nuudelikeitto” on julkaistu Kauppapolitiikka-lehdessä. Lisätietoja: erja.kettunen-matilainen@aalto.fi

Euroopan unionin ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen hyödyntäminen käynnistyi viisi vuotta sitten. Sopimus on merkittävä kahdesta syystä: se oli EU:n ensimmäinen vapaakauppasopimus Aasiassa ja samalla niin sanottu uuden sukupolven sopimus eli huomattavasti kattavampi kuin perinteiset tavarakauppaa koskevat sopimukset. Se sisältää määräyksiä myös palvelukaupan helpottamiseksi, avaa julkisia hankintoja sekä vähentää kaupan teknisiä esteitä. Näitä ovat esimerkiksi sertifikaatti- ja standardivaatimukset, jotka Etelä- Koreassa poikkeavat kansainvälisistä käytännöistä ja ovat aikaa vieviä sekä kalliita ulkomaisille yrityksille.

Sopimuksen merkitystä lisää se, että Etelä-Korea on nousut EU:n kolmanneksi suurimmaksi kauppakumppaniksi Aasiassa ohittaen esimerkiksi Intian. EU:n tavarakauppa Etelä-Korean kanssa on noussut vuoden 2011 noin 68,5 miljardista eurosta yli 90,2 miljardiin euroon vuonna 2015. Myös palvelujen kauppa on hienoisesti kasvanut noin 17,9 miljardiin euroon vuonna 2014.

Tämä on yksi lukuisista viime vuosina syntyneistä vapaakauppasopimuksista, joita muun muassa EU:lla on useita kymmeniä eri maiden ja alueiden kanssa. Maailman kauppajärjestön mukaan kahdenvälisiä ja alueellisia kauppasopimuksia on jo yli 400. Jos ne piirretään kaaviokuvaksi, saadaan verkosto, josta on alettu puhua ”spagettikulhona”. Varsinkin Aasian maat käynnistävät jatkuvasti uusia neuvotteluja, ja alueelle on muodostunut vapaakauppasopimusten ”nuudelikeitto”. Taustalla on monenkeskisten neuvottelujen hidas eteneminen.

Etelä-Korea on esimerkki kauppapoliittisesta suunnanmuutoksesta. Maa ei ollut vuoteen 2004 mennessä solminut yhtäkään vapaakauppasopimusta, vaan sen kauppapolitiikka nojasi maailmanlaajuiseen kaupan vapauttamiseen. Vientiriippuvaisena maana Etelä-Korea hyötyi globaalien markkinoiden avautumisesta ja sai puskettua autojen ja elektroniikan vientiä yhä uusiin maihin. Samaan aikaan se rajoitti voimakkaasti ulkomaisten yritysten pääsyä omille markkinoilleen.

Aasian talouskriisin jälkimainingeissa maa teki kuitenkin täyskäännöksen ja alkoi käydä kahdenvälisiä neuvotteluja, nyt jo yli 50 kauppakumppanin kanssa. Reilussa vuosikymmenessä Etelä-Korea on solminut 13 vapaakauppasopimusta – ensimmäisenä Chilen ja sittemmin muun muassa Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.

Millaisia vaikutuksia sopimuksella on ollut sääntely-ympäristöön? Liiketoiminnan helppoutta mittaavassa Maailmanpankin vertailussa Etelä-Korea on noussut neljännelle sijalle, kun muun muassa ulkomaankaupan ja yrityksen perustamisen sääntelyä on purettu.

Käytännössä todellisuus on kuitenkin toinen. Eurooppalaisen kauppakamarin selvityksessä yli puolet yrityksistä koki liiketoiminnan vaikeutuneen Etelä-Korean julkisen sektorin epäselvän toiminnan vuoksi. Säädöksiä ei toimeenpanna tai ne toteutetaan harkinnanvaraisesti. Lisenssi- ja sertifikaattisäännöt, viranomaisten kansallismielisyys sekä tullin toiminta koetaan haasteina. Mahdollisesti ensi vuonna käynnistyvät neuvottelut vapaakauppasopimuksen muutoksista tuovat toivottavasti parannuksia tilanteeseen.

Erja Kettunen

Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori ja talousmaantieteen dosentti, erityisalana Aasian talousintegraatio ja
liiketoimintaympäristöt. 

Linkki artikkeliin: https://kauppapolitiikka.fi/markkinat/suomi-tunnetaan-japanissa-ja-etela-koreassa/